Varapuheenjohtajan blogi

Luova tuho

Jatkuvasti kuulee väitteitä, joiden mukaan palkkojen tulee joustaa, jotta yritykset voivat työllistää tai ylipäätään selvitä hengissä. Olisiko tämä sitten oikeasti ratkaisu vai pikemminkin karhunpalvelus yrityksille?

Tuleeko kaikkien yritysten pärjätä vai vain niiden, jotka kehittävät toimintaansa, innovoivat ja keskittyvät oikeasti tuottavuuden ja laadun parantamiseen? Väitän, että palkoilla kilpailu yritysten kesken ilman tasavertaisia pelisääntöjä, eli yleissitovia työehtosopimuksia, on tuhon tie. On helpompaa repiä tuottavuus kilpailuttamalla työntekijöiden palkkoja alaspäin, kuin kehittämällä suunnittelua tai hyödyntämällä uutta teknologiaa ja uusia työmenetelmiä.

Minilaboratorio edellä mainitusta on toiminut rakentamisen toimialalla jo hyvän aikaa, siitä lähtien kun työvoiman vapaa liikkuvuus sallittiin EU-alueella. Kun halpaa työvoimaa on tarjolla, ei olla keskitytty olennaiseen. Tämä on estänyt tai ainakin hidastanut alan yritysten tuottavuuskehitystä.  Niinkin vanha keksintö kuin hissi ei ole itsestäänselvyys rakennustyömailla. Käytetään ihmistä kantojuhtana, koska se on halvempaa.

Rakennusalan tuottavuuden kasvun avaimet löytyvät muualta kuin palkkadumppauksesta. Mielelläni näkisin tilanteen, jossa innovaatioissaan onnistuvat yritykset parantavat tuottavuuttaan ja niiden kilpailukyky suhteessa muihin paranee. Nämä tuottavimmat ja sitä kautta kilpailukykyisimmät yritykset kasvattavat markkinaosuuttaan ja heikommin tuottavat yritykset pienenevät tai poistuvat kokonaan. Ala voisi tervehtyä ja samalla parantaa mainettaan, kun laatu paranee.

Palkkakilpailulla ei ole mitään alarajaa, jos minimiehtoja ei säädellä työehtosopimuksin. Aina löytyy joku, joka alittaa halvimman tarjouksen. Jos tähän vielä liitetään työvoiman saatavuusharkinnan poisto EU-alueen ulkopuolisista maista, on katastrofi valmis. Palkkajoustojen vaatijoillekin voi käydä kuin kartanonherran hevoselle, juuri kun on oppinut olemaan syömättä, kuolee pois.

Kimmo Palonen
varapuheenjohtaja